VALTUUSTOALOITE: Työryhmä selvittämään päihde- ja mielenterveystyötä Kangasalla

Lähes päivittäin olemme saaneet huolestuttavia uutisia lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Tämä tieto on pysähdyttävä, sillä se on ristiriidassa niiden tietojen kanssa, jotka kertovat esimerkiksi nuorten terveyskäyttäytymisessä tapahtuneista myönteisistä muutoksista. Kysymys on jostain laajemmasta, koko yhteiskunnan ja kulttuurin kentällä vaikuttavista tekijöistä. Mielenterveystyö on monialaista ja siksi vaikuttamismahdollisuudetkin ovat moninaiset. Viime vuosina on erityisesti korostettu ennalta ehkäisevää työtä, mikä on sekä loogisin että taloudellisin syin perusteltua. Ennalta ehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin sijoittaminen tuottaa itsensä takaisin 5-10 vuoden kuluessa. Näin on pyritty tekemään Kangasallakin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaiken hyvää tarkoittavan hyvinvointityön ohella ei ole ollut mahdollista toteuttaa päihde- ja mielenterveystyötä toiminnallisesti sekä unohdettu, että hyvä hoito on myös ehkäisevää työtä. Hoidon viivästyminen voi vaikeuttaa ja hidastuttaa paranemista – pahimmillaan se johtaa esimerkiksi työkyvyttömyyteen ja nuorena eläköitymiseen.

Kangasalla hoidollista lasten ja nuorten mielenterveystyötä tehdään sekä sosiaalihuollon yksikössä, perheneuvolassa, että terveyskeskuksen yksiköissä, peruspalveluissa, Pilke –yksikössä että nuorisopsykiatrisella poliklinikalla. Kaikissa näissä tarvittaisiin lisää henkilöresursseja.

Laki velvoittaa kunnan järjestämään palvelut tavalla tai toisella. Esimerkiksi palvelut voi ostaa toisesta kunnasta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Riittämätön resurssointi pidentää jonotusaikoja, paikoitellen myös yli hoitotakuurajan. Jonotusaikojen pituudesta ei ole saatavilla julkisesti tietoja netissä kuten lain mukaan pitäisi. Myöskään niin kutsuttua matalan kynnyksen vastaanottoa, sellaista mihin avuntarvitsija voisi tulla ilman lähetettäkin, ei ole saatu alkuperäisen tavoitteen mukaisesti järjestettyä.

Liian kireät sote-säästöt alkavat näkyä sairastavuuden lisääntymisenä ja siihen liittyvänä pahoinvointina niin väestön kuin työntekijöidenkin keskuudessa. Kangasalan hyvä maine terveydenhuoltokuntana on vaarassa kadota. Palvelujen tarve ei ole vähenemässä ikääntyvässä ja muuttovoittoisessa kunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen uudistustyön hidastuminen ei saisi estää kaupungin oman terveyden ja sairauden hoidon kehittämistä. Terveydellinen ja sosiaalinen turvallisuus on keskeinen hyvinvointitekijä nykyisille ja tuleville kuntalaisille.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

  1. Kangasalan kaupunginhallitus perustaa työryhmän selvittämään päihde- ja mielenterveystyön tilaa Kangasalla

  2. Työryhmän tulisi kiinnittää huomiota varsinkin:

    1. PILKE-yksikön toiminnallisuuteen

    2. Matalan kynnyksen palveluiden parantamiseen

    3. Henkilöstön voimavarojen riittävyyteen

    4. Millaisilla investoinneilla (esimerkiksi henkilöstöresurssein) hoitotakuu päihde- ja mielenterveyspalvelveluissa saadaan toteutumaan sekä työkuormaa tasattua työntekijöillä

    5. Toteutuuko potilas- ja työturvallisuus päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Kangasalla 8.4. 2019, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä sekä 24 muuta valtuutettua.

iikka