Oikeus osaamiseen, kaikille.

Koulutus on paras tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Pohja elämälle kirjaimellisesti luodaan varhaiskasvatuksella ja peruskoulutuksella. Toisen asteen koulutus on lähes yhtä tärkeässä roolissa, sillä perusasteen koulutusta vastaavien työpaikkojen määrä vähenee entisestään. Kuitenkin vuonna 2016 1400 nuorta jätti hakematta toiselle asteelle. 25-vuotiaista ihmisistä 16 prosenttia on perusasteen varassa ja heistä 40 prosenttia on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Siksi oppivelvollisuus on jatkettava koskemaan myös toista astetta.

Koulutuksen kustannuksiin on myös kiinnitettävä huomiota, sillä nykymenolla koulutuksen yhdenvertaisuus on vaarassa romuttua. Ammattillisessa koulutuksessa opiskelevista 16-19 vuotiaista jo 11 prosentilla on opintolainaa. Toisen asteen maksuttomuutta on tavoiteltava, jotta nuorten velkataakka opiskelusta ei kasva kohtuuttomaksi, ja että jokaisella olisi mahdollisuus toisen asteen tutkintoon.

Koulutusleikkauksista satsauksiin

Koulutuksesta on leikattu voimakkaasti viime vuosina. Leikkauksia on perusteltu valtiontalouden pakottavalla tilanteella, mutta tosiasiassa kyse on ollut arvovalinnoista: samaan aikaan rahaa on löytynyt erilaisiin veronkevennyksiin, joista ovat hyötyneet lähinnä hyvätuloiset. Koulutusleikkaukset ovat nuorten tilanteen lisäksi vahingoittaneet myös sivistysalan kutsumustyön toteuttamista, kun ammatillisesta koulutuksesta on vähennetty opettajia, ja yliopistojen tutkimusrahoitusta on kiristetty. 2020-luvun tärkeimpiä tavoitteita koulutuksen osalta on luoda yhteiskunta, jossa jokainen sivistysalan ammattilainen kokee työpanoksensa arvostetuksi.

05.jpg

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus

Kaikilla täytyy olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Siitä hyötyy jokainen lapsi ja vanhempi. Tulevalla hallituskaudella on palautettava kokopäiväinen subjektiivinen päivähoito-oikeus, sekä käynnistettävä parlamentaarinen työ maksuttoman varhaiskasvatuksen puolesta.

Sipilän hallitus rajasi oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa lapsilta, joiden vanhemmat eivät opiskele tai työskentele päätoimisesti, sekä kasvatti yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja. Hallituksen päätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa osa kunnista on toteuttanut leikkaukset ja osa on viisaasti asettunut niitä vastaan. Lasten yhdenvertaisuus ei toteudu, sillä lapsen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen riippuu hänen huoltajiensa tilanteesta sekä lapsen kotikunnasta.

Ryhmäkoot ja oppimistilat kuntoon

Opettajien ja kasvatusalan työntekijöiden työtaakka on kasvanut epäinhimilliseksi kaikilla oppimisen tasoilla. Varsinaiseen opettamiseen jää jatkuvasti vähemmän aikaa, kun ylisuuret ryhmäkoot vaativat opettajia keskittymään kurinpitoon. Ylimitoitetut ryhmäkoot heikentävät myös opetussuunnitelman laadukasta täytäntöönpanoa. Oppilaan ja opettajan vuorovaikutus vähenee, jolloin varsinkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden auttaminen kärsii. Paikoin on myös tiedossa, että koulujen tilat ovat ylikuormitettuja. Kangasalla esimerkiksi Pitkäjärven koulu on mitoitettu alle 400 oppilaalle, kun nyt oppilasmäärä lähentelee jo 500 oppilasta. Ryhmäkoot ja koulutilat on saatava kuntoon.

Kohti elinikäistä oppimista

Oppimisen tarve ei nykypäivänä pääty perinteisen koulun penkille. Vahvasti murroksessa oleva työelämä vaatii jatkuvaa oppimista. Uudistamalla sosiaaliturvaa kontrolloivasta ja rankaisevasta järjestelmästä  luottamukseen pohjautuvaan järjestelmään vapautamme resursseja opiskelun mahdollistamiseen. Opinto-ohjauksesta on siksi tehtävä jokaisen ihmisen subjektiivinen oikeus. Voimme esimerkiksi avata opintoklinikoita, joista kuka tahansa voisi pyytää apua elämäntilanteeseensa sopivien opiskelumahdollisuuksien kartoittamiseen.

Viimeaikaisia hyviä hallituksen päätöksiä oli antaa vähintään 25-vuotiaille työttömille työnhakijoille mahdollisuus opiskella omaehtoisesti enintään kuuden kuukauden ajan työttömyysturvalla. Lisäksi laajempi omaehtoinen opiskelu on mahdollistettava ihmisille, jotka eivät ole työllistyneet 12 kuukauteen. Heille omaehtoisen opiskelun on oltava subjektiivinen oikeus. Omaehtoisen opiskelun kuukausikohtaisesta maksimiopintopistemäärästä tulee luopua.

Yhteiskunnan murros vaatii luovuutta

Koulutus on avainasemassa kun olemme siirtymässä elämään, jossa kestävä hyvinvointi on keskiössä. Koulutuksen merkitystä korostaa työelämän voimakas murroskausi, joka muuttaa työelämää tavoilla, joita emme voi täysin ennustaa. Oppimisen ja kriittisen ajattelun taitoja vaaditaan, jotta selviämme yhteisönä näistä muutoksista. .

Tulevaisuudessa luovien alojen työt tulevat todennäköisesti olemaan muutenkin merkityksellisessä asemassa kuin luomassa hyvinvointia ja kulttuuria. Luovuus, kulttuuri ja taide eivät ainoastaan ole avaimia kriittiseen ajatteluun ja nykytilanteen haastamiseen, vaan auttavat hahmottamaan tietämutta ovat myös luomassa tietä parempaan tulevaisuuteen. Taide vaatii tunteiden käsittelyä, syvällistä ajattelua ja luovuuden vapautta. Näitä taitoja jokaisen meistä täytyy kehittää, kun olemme astumassa kohti tulevaisuutta, josta emme vielä tiedä juuri mitään.

Konkreettiset tavoitteet

  1. Kokopäiväinen subjektiivinen päivähoito-oikeus

  2. Ryhmäkoot inhimilliset kaikilla oppimisen tasoilla

  3. Suunnitelma maksuttomaan varhaiskasvatukseen

  4. Lisätään koulutuksen valtion rahoitusta

  5. Työnhakijoille aito mahdollisuus opiskella

  6. Aikuiskoulutukseen osa-aikaisille työntekijöille opintoseteli





iikka