Muutos ilmastolle

Suomen ilmastopolitiikasta on puuttunut kunnianhimo ja se on ollut ristiriitaista. Tutkijoiden mukaan Sipilän hallituksen harjoittama ilmastopolitiikka on kumonnut kaiken sen hyvän mitä Suomessa on ilmaston vuoksi tehty. Suomen kaltaisen rikkaan ja teknologisesti kehittyneen valtion on oltava päästöiltään vähintäänkin neutraalinen vuoteen 2030 mennessä. Suomi on väkiluvultaan pieni valtio, joten Suomen on verrattain helpompi toteuttaa laaja yhteiskunnan uudelleenrakentaminen. Kestävä uusi yhteiskunta ei tarkoita ainoastaan ilmastoystävällisiä panostuksia energiantuotantoon, liikenteeseen tai teollisuuteen, vaan lisäksi aidosti kestävä yhteiskunta rakennetaan myös keskittymällä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja uuden talousjärjestelmän rakentamiseen.

Elämme nyt aikakautta, jolloin luomme uuden järjestelmän mittaamaan ihmiskunnan ja valtioiden menestymistä sekä hyvinvointia. Tuon järjestelmän perustana on sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Kuulostaa ehkä utopialta, mutta niin nykyinenkin järjestelmä kuulostaisi 1800-luvulla eläneelle.

lucas-clara-579404-unsplash-1024x683.jpg

Ilmastonmuutos on mahdollisuus yhteistyölle

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan tärkein kysymys, sillä se uhkaa kirjaimellisesti meidän olemassaoloa. Samalla se myös mahdollistaa laajan globaalin yhteistyön jolla maailmaa on mahdollista kehittää yhtenäisemmäksi. Ilmastonmuutoksen hillintä inhimilliseksi vaatii, että toimimme yhdessä kestävämmän tulevaisuuden vuoksi. Ilmastonmuutoksen alle myös nivoutuu muita tärkeitä kokonaisuuksia kuten esimerkiksi työ ja elinkeino, koulutus, ympäristö, liikenne ja sosiaalipolitiikka. Sen takia ilmastonmuutos on aikamme suurin kysymys.

Keskustelu ilmastonmuutoksen alla painottuu vahvasti uhkakuviin. Ne ovat perusteltuja, sillä voimakkaasti lämpenevä maapallo kirjaimellisesti uhkaa nykyisen ihmiskunnan olemassaoloa. On tärkeää tiedostaa uhat ja samalla pitää mukana se tieto, että maailman ilmastotieteilijät ovat sanoneet ilmaston lämpenemisen kriittisenä rajana pidetyn 1,5 asteen olevan täysin saavutettavissa. Syksyllä julkaistu YK:n alaisen IPCC-ilmastopaneelin hälyttävä raportti on herättänyt kansalaiset Ruotsista Australiaan vaatimaan poliittisilta päättäjiltä ilmastonmuutokseen tarttumista heti eikä viidestoista päivä. Meidän on vastattava kansalaisten huoleen ja kannettava vastuumme. Nuorista lähtevä ilmastoliike yrittää ravistella edelliset sukupolvet tajuamaan asian, jolta olemme liian kauan sulkeneet silmämme: lämmittämällä ilmastoa viemme lapsiltamme tulevaisuuden. Heidän elämänsä ovat käsissämme, ja meidän on aika toimia nyt.

Tulevat sukupolvemme tulevat muistamaan meidät joko sukupolvena, joka ei tehnyt mitään uhan edessä, tai sitten sukupolvena, joka turvasi heille siedettävät olosuhteet planeetallamme. Siltikin jo tuo 1,5 aste tulee aiheuttamaan globaalisti kärsimystä ihmisille. Ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee vaatimaan ihmiskunnalta valtavaa työtä. Työ voi vaikuttaa mahdottomalta, mutta mielestäni ihmisen parhaimpia ominaisuuksia on tehdä mahdottomista asioista mahdollisia.


Sosiaalisesti kestävä pohja

Ilmaston kannalta kestävä järjestelmä ei ole tasa-arvoinen järjestelmä, jos sitä ei rakenneta sosiaalisesti kestävällä, oikeudenmukaisella tavalla. Yhteiskuntaa on rakennettava suuntaan, jossa riippuvuus fossiilisista polttoaineista on vähäisempää. Samalla, kun meidän on verotettava ja lainsäädännöllä ohjattava ympäristön kannalta kestämättömiä teollisuuden ja kuluttamisen muotoja, on meidän rakennettava yhteiskuntaa, jossa tavallinen elämä on mielekästä.

Emme voi vain nostaa polttoaineveroja, jos emme samalla edistä julkista liikennettä, pyöräilymahdollisuuksia ja ihmisten mahdollisuutta työskennellä lähellä kotejaan. Emme voi vain tehdä halvasta, tehotuotetusta eläinperäisestä proteiinista kallista kuluttajalle jos emme samalla luo mahdollisuuksia kotimaiselle lähituotannolle ja kasviproteiinien tuotannolle.

Nykyaikainen tapa mitata ja puhua yhteiskunnan toimivuudesta ja menestyksestä bruttokansantuotteen perusteella on vanhentunut. Viime vuosisadan talouskasvu on toki tuonut suomalaisille vaurautta, elintasoa ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Samalla se on kuitenkin luonut yhteiskunnan, joka kuluttaa olemassaolonsa perusedellytyksiä, luonnonvaroja ja luonnon monimuotoisuutta, kestämättömästi ja tulevien sukupolvien elinolosuhteet vaarantaen.

Resursseja ylikuluttava yritystoiminta on paitsi elämämme perusedellytyksiä uhkaavaa, myös auttamattomasti vanhentunutta. Resurssien säästämiseen ja ympäristötuhojen korjaamiseen tähtäävät teknologiat ovat nykyään kilpailuvaltti ja myös kannattava vientituote. Yritystoiminnan kehittäminen resursseja säästävämmäksi tekee siitä myös kannattavampaa.

Nykyaikaisen järjestelmän epäonnistumisen esimerkkejä näkyy kaikkialla. Vakavimpia niistä on maapallon hyvinvoinnin romahtaminen kulutuksen ihannoinnin ja rajattoman saastuttamisen toimesta. Lisäksi varallisuus pakkautuu jatkuvasti pienemmälle joukolle ihmisiä, myös Suomessa, vaikka sen tasaisempi jakautuminen mahdollistaisi sekä köyhyyden että ilmastonmuutoksen torjumisen.

Tiedeyhteisöt ovat vuosikymmeniä varoittaneet tästä uhasta ja tarjonneet ratkaisuja. Tavoitteenamme on oltava järjestelmä, jonka päästöt ovat maksimissaan neutraalit. Ideaali on tietysti järjestelmä, jonka päästöt ovat negatiiviset. Koko maailma odottaa tällä hetkellä vastausta kysymykseen; Kuinka rakennetaan sosiaalisesti ja ilmaston kannalta kestävä yhteiskunta?

Suomella on kaikki mahdollisuudet antaa maailmalle vastaus tähän kysymykseen.




iikkavaalit2019, ilmastonmuutos